Merimaisemista vihannestilaksi

tunnettu historia alkaa 1300-luvulta

Ensimmäiset tunnetut merkinnät Sunniemen kartanoa koskien ovat peräisin vuodelta 1330, jolloin Turun tuomiokirkko omisti tilan ja antoi sen vaihdossa Jaakko Antinpojalle ”oravametsiä lukuun ottamatta”. 1400-luvulla kartano toimi allodiaalisäterinä, jonka ensimmäiseksi omistajaksi mainitaan Filip Kaarlenpoika Odygd. Tuolloin merenranta ulottui kartanoa ympäröiville pelloille. 1600-luvun alusta Sunniemen kartanoa isännöi Götrid Fincke.

1700- ja 1800-luvuilla omistaja vaihtui tiuhaan

1700-luvun alussa Sunniemen kartanoa isännöi Kaarle Kustaanpoika Horn, joka lähti Roomaan paavin kamariherraksi ja myi kartanon vuorineuvos Antti Strömmerille. Vuonna 1763 kartanon isännäksi tuli eversti Johan Hastfer, joka omisti myös muun muassa Anolan kartanon ja Leineperin. Hänen poikansa Berndt Johan Hastfer joutui myymään kartanon vuonna 1771 rahapulassa vävylleen kreivi Robert Wilhelm de Geerille, joka myi sen vuonna 1811 Kaarle Frederik Brunoulle.

Sunniemen kartanon vaiheet 1800-luvulta nykypäivään

Omistajanvaihdokset jatkuivat 1800-luvun puolenvälin vaiheilla, kunnes vuodesta 1877 aina 1930-luvulle saakka kartano oli Palinin suvun omistuksessa. Palinien jälkeen kartanon omisti Onni Vanhakartano ja 1940-luvulla Sunniemen kartano oli Hacklinien omistuksessa. Vuodesta 2007 tila on ollut nykyisen omistajansa Ilkka Mattilan hallussa.

Sunniemen kartanoon kuuluu kaksi päärakennusta. Vanhempi on 1700-luvulta, uudempi 1880-luvulta.